Kunnallisvaalit 2008
|
Kansalainen - kunta - maakunta - valtio
Kansalainen – kunta – maakunta - valtio
Vasemmistoliiton nokialainen kansanedustajaehdokas, sairaanhoitaja Mervi Veijola on ottanut tunnuksekseen: Yhteiskunta on ihmisiä varten. Tarkoitan, että kaikissa päätöksentekoasteissa on huomioitava se, että palvelut järjestetään ihmisille ja että yhteiskunta suuntaa ne niille ihmisille, jotka elämäntilanteensa perusteella ovat palvelujen tarpeessa, sanoo Mervi Veijola.
Suomessa ihmisiin kohdistuvat palvelut on valtaosaltaan määrätty kuntien tehtäväksi. Koko palveluketju, käsittäen ihmisen elinkaaren syntymättömästä lapsesta siihen asti kunnes elämä päättyy. Mervi Veijolan mielestä on hyvä, että järjestämisvastuu on kunnilla, sillä paikallistuntemuksella on suuri merkitys. Kalliit erikoissairaanhoidon palvelut tulisi kuitenkin saada, ainakin kustannusten osalta, valtion vastattavaksi, koska varsinkin pienten kuntien kohdalla ne saattavat heikentää kunnan kokonaistaloutta kohtalokkaalla tavalla.
Valtio, eli eduskunta asettaa kunnille jatkuvasti uusia velvoitteita, joiden rahoituksen kunnat joutuvat hankkimaan omin toimin. On hyvä, että lainsäädännöllä annetaan kansalaisille tiettyjä subjektiivisia oikeuksia, esimerkiksi vanhustenhuollon järjestäminen tällä tavalla olisi varsin tarpeellinen asia. Kuitenkin valtion tulisi antaa lisää taloudellista resurssia ja joiltakin osin pitäisi palata korvamerkittyyn valtionapujärjestelmään. Esimerkiksi vanhusten huolto on tällainen alue. Ilman nykyistä tiukempaa ohjausta valtionavut kunnissa helposti ohjautuvat muihin tarkoituksiin, painottaa Veijola.
Eduskunnan suurin puolue on kuntapuolue. Lähes kaikki kansanedustajat kuuluvat kotikuntiensa valtuustoihin ja osa hallituksiinkin. Usein on arvosteltu sitä, että kansanedustajat toimivat kuntien edun vastaisesti, kun he lisävelvoitteita asetettaessa eivät huolehdi tarvittavasta lisärahoituksesta, vaan siitä johtuvat kipeätkin päätökset jäävät kuntatasolla tehtäväksi.
Kansanedustajien hyvä yhteys peruskuntiensa päätöksentekokoneistoon on etu, koska sitä kautta saadaan edes jonkinasteista tietoa kuntien tilanteesta ylimpään päätöksentekoasteeseen, eduskuntaan. Tätä tietoa ei kuitenkaan käytetä riittävästi hyväksi, josta johtuen eduskuntatasolla ei ole tarpeeksi otettu huomioon kuntien mahdollisuuksia selviytyä velvoitteistaan. Ihmiset asuvat kunnissa, joten pidän luonnollisena, että kansanedustaja edustaa myös kuntaa, sanoo kotikaupunkinsa Nokian valtuustossa ja hallituksessa istuva Mervi Veijola.
Mervi Veijola on Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsen. Maakunnan liitto ei varsinaisesti järjestä yksilöön kohdistuvaa palvelua tai toimintaa, sanoo Veijola. Sillä on kuitenkin merkittävä edunvalvontatehtävä valtiovallan ja myös EU:n suuntaan. Se toimii siinä hyvässä yhteistyössä maakunnan kansanedustajien kanssa. Ylemmän tason kaavoituksessa, infrastruktuurissa, erityisesti liikenneväylissä, koulutuksessa, kehittämisrahojen hankkimisessa, jakamisessa ja ohjauksessa maakunnan liitto on päättäjä tai vahva vaikuttaja. Jäsenkuntien vaikeuksissa se on nopea ja jopa paras avunantaja sekä tukija haettaessa ratkaisuja työpaikkojen menetyksestä kriisiin joutuneen kunnan tai seutukunnan ongelmiin. Vaikka maakunnan liiton toiminta ei kohdistukaan suoraan yksilöön, vaikutukset lopulta kiertyvät yksilötasolle. Sen vuoksi maakuntaliiton työ on merkityksellistä. Koskaan ei voi liikaa korostaa kansanedustajien osuutta linkkinä maakunnan ja valtion välillä.
Valtio ohjaa voimakkaasti ihmisten perustoimeentuloon vaikuttavia asioita. Esimerkkinä lapsilisät, asumistuet, eläkkeet, työttömyysturva, toimeentulotuki ja opintotuet luettelee Mervi. Viime vuosikymmenen alun laman aikana leikattiin rankasti sosiaalisia tulonsiirtoja. Vaikka Suomi nyt on kansakuntana rikkaampi kuin koskaan, on nuo tulonsiirrot suuresta taloudellisen hyvinvoinnin kasvusta huolimatta jätetty melkein kokonaan leikkausten jälkeiselle tasolle. Veijolan mielestä takaisinvedot ovat olleet paljolti kosmetiikkaa. Ennekin on ollut laskukausia, mutta niiden jälkeen talouden ja tulotason elpyessä on huomioitu myös pienituloiset ja vähävaraiset ihmiset. Nyt tätä ei ole riittävästi tehty. Se on yksi asia, johon haluan muutoksen. On suoranainen häpeä, että sekä absoluuttinen, että suhteellinen köyhyys maassamme lisääntyy. Tällainen meno syrjäyttää varsinkin lapsiperheet nopeasti.
Eläkkeissä otettiin viime vuosikymmenellä käyttöön ns. taitettu indeksi. Sen seurauksena vanhojen eläkkeiden ostovoima heikentyy hitaasti mutta varmasti. Eduskunnassa oli vuosi sitten äänestys ehdotuksesta, että eläkeindeksijärjestelmä olisi palautettu aikaisemman käytännön mukaiseksi. Kas kummaa, eläkeläisten etu sai hallituspuolueiden voimin väistyä, Veijola ihmettelee.
Varma, luotettava, voimakas. Mervi Veijolan vaalimainoksissa ei esiinny tällaisia ehdokkaan ominaisuuksia korostavia sanoja. Kuka hyvänsä ja kenestä hyvänsä voidaan sanoa näin. Se ei kuitenkaan kerro henkilön halusta hoitaa asioita yhteiseksi hyväksi. Niillä luodaan mielikuvia, joista ei joudu vastaamaan, toteaa sairaanhoitotyötä tekevä kansanedustajaehdokas. Olen itse pyrkinyt tuomaan esiin asioita, joiden parantamiseksi haluan tehdä työtä, joiden puolesta olen valmis laittamaan itseni likoon. Niiden esille tuomiseen tarvitaan enemmän kuin kaksi tai kolme sanaa, sanoo Mervi Veijola.
Oikeasti vasemmalla on Vasemmistoliiton vaalilause. Se tarkoittaa, että olemme aito vasemmistopuolue Olen itsekin oikeasti vasemmistolainen. Vasemmistoliiton arvot, ihmisten välinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kaikista ihmisistä huolehtiminen ovat minunkin arvojani, korostaa Mervi Veijola.
Kauko Kallio
|