Kunnallisvaalit 2008
|
Arjen asiantuntemusta
Arjen asiantuntemusta Nokialta eduskuntaan
Sairaanhoitaja Mervi Veijola, 57, tuntee tavallisten ihmisten jokapäiväiset ongelmat. Mervi aloitti keskikoulun jälkeen työn kaupan myyjänä, josta siirtyi terveyskeskusavustajaksi. Työn ohessa hän kouluttautui ensin apuhoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi. Viimeiset 15 vuotta Mervi on ollut mukana Nokian Terveyskeskuksen väestövastuu- ja omalääkärijärjestelmän suunnittelussa ja työskentelyssä.
Resurssipula on pahin ongelma
- Ongelmana ovat liian pienet resurssit. Tarve arvioitiin viisi vuotta sitten eikä esimerkiksi lääkäreiden määrää ole sen jälkeen lisätty, vaikka asukasmäärä on kasvanut voimakkaasti.
- Tärkein kysymys asiakkaiden hyvän hoidon kannalta olisi oma tuttu hoitaja ja lääkäri, työpari, joka tuntee apua hakevan potilaan tilanteen. Tuttuus on tärkeää, ettei potilaan tarvitse joka käynnillä kerrata kaikkia vaivojaan.
- Terveydenhuoltohenkilökunta pitää myös mitoittaa siten, että jokainen jaksaa tehdä työnsä.
- Perusterveydenhoitoon pitää ja kannattaa satsata. Siten voitaisiin ennalta ehkäistä pahempia sairauksia ja jopa vähentää voimakkaasti kasvavia erikoissairaanhoidon kustannuksia, Keski-Nokian Aluevastaanoton sairaanhoitaja Mervi Veijola toteaa.
Mervi on mukana päivittäisessä hoitotyössä. Hän pitää itsenäistä vastaanottoa kaikille ikäpolville. Tärkeää on tiimityöskentely lääkäreiden kanssa. Yhteistyö sosiaalitoimen ja mielenterveystoimen kanssa kuuluu myös Mervin tehtäviin.
Tarvitaan tekoja ikääntyvien hyväksi
Ikääntyvien ihmisten ongelmat ovat Mervi Veijolalle tulleet läheisiksi paitsi työssä niin myös omien vanhempiensa hoidon myötä. Mervin isä, Aarre Koski, asuu omakotitalossa Siurossa.
- Vähän yli vuosi sitten kuollut Hellä-äiti tarvitsi loppuaikanaan myös laitoshoitoa. Silloinkin huomasin, että niitä hoitavia käsiä olisi pitänyt olla enemmän. Hoitajat tekevät työtään jaksamisensa äärirajoilla ja tekevät kaikkensa vanhusten hyväksi. Hoitoon kuuluvat pesu, pukeminen, syöttäminen, wc-käynnit ja seurustelukin pitäisi hoitaa ajallaan ja kiireettä. Laitoshoidossa on oltava aina kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteena on pääsy omaan kotiin. Kotona olevat pitää hoitaa siten, että siellä voidaan asiallisesti ja turvallisesti asua. Heitteille ei saa ihmisiä jättää, kotiinkaan, sanoo Mervi.
Miksi eduskuntaan?
Työstä ihmisten hyväksi vasemmistoliittolaisella Mervi Veijolalla on kokemusta myös Nokian kaupunginvaltuustosta ja -hallituksesta sekä maakuntahallituksesta. Miksi eduskuntaan?
-Eduskunnasta käsin laitetaan yhteiskunnan rahavarat liikkeelle. Suomella menee nyt hyvin. Rahaa on, mutta kysymys onkin, mihin sitä käytetään, toteaa Mervi Veijola.
-Tuloja pitää jakaa tasaisemmin. Veronalennukset on kohdennettava eläkeläisiin ja pienituloisiin. Suurituloisille jo annetuilla verohelpotuksilla olisi hoidettu paljon esimerkiksi terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja lapsiperheiden ongelmia, tietää kansanedustajaehdokas Mervi Veijola.
Pienituloiset on huomioitava
-Vaikka valtion talous on parantunut roimasti, niin 1990-luvun leikkaukset ovat edelleen voimassa. Ne kohdentuivat paljolti pienituloisiin. Tuloerot ovat sen jälkeen kasvaneet ja kaikkein pienituloisimpien ostovoima on laskenut. Selkeintä tulojen jälkeenjääneisyys on eläkkeissä ja peruspäivärahoissa. Ongelmana on myös se, että monet joutuvat työskentelemään toimeentuloon riittämättömällä palkalla. Näissä vaaleissa on varmistettava, että valtion talouden liikkumavara käytetään tuloerojen tasaamiseen sekä hyvinvointipalvelujen turvaamiseen ja parantamiseen eikä suurituloisten verohelpotuksiin, esittää Mervi Veijola.
Sotilasliitto Natolle selkeä ei.
Nato on monille ehdokkaille kiusallinen aihe. Mervi ei tässäkään kysymyksessä kiemurtele:
- Suomen ei pidä liittyä sotilasliitto NATO:on. Suomella ei ole uhkia. NATO-jäsenyys maksaisi ja sotilasliiton jäsenenä meidän pojat voisivat joutua vasten tahtoaan vieraisiin sotiin, lausuu sotaveteraanin tytär turvallisuuspolitiikasta.
M.S.
|