Kunnallisvaalit 2008
|
Missä on vanhus- ja vammaispoliittinen ohjelma?
Heräsin maaliskuun kauniiseen sunnuntaiaamuun. Perheessä vielä mies ja poika nukkuivat ja ajattelin, että nyt on rauhaisaa ”surffailla” netissä. Suvi-Anne oli juuri viikolla hyvin näyttävästi ”suviannemaiseen” tyyliin ilmoittanut eroavansa Vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta ja jotenkin tuntui potti olevan sekaisin. Ajattelin, että noinko ne isot tytöt ja pojat nyt siellä Helsingissä rupesivat toisistaan mittaa ottamaan. Mutta samalla tavalla kai sitä pienemmissäkin perheissä erimielisyyksien ilmetessä otetaan ”avioero” eikä ratkaista ongelmaa keskustelemalla. Lohduttauduin kuitenkin sillä, että Vasemmistoliitto varmasti löytää uuden hyvän puheenjohtajan toukokuussa pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa Tampereella. Uskon, että hyviä ehdokkaita on kyllä tarjolla. Meidän vain pitää hyväksyä se tosiasia, että järjestö ei voi toimia yhden ihmisen varassa, vaan toiminta on yhdessä tekemistä, sovussa, suvaitsevaisuuden ilmapiirissä ja oikeiden arvojen kanssa puurtamista. Erimielisyyksiä tulee aina kun toimijoita on enemmän kuin yksi, mutta erimielisyydet on tehty ratkaistaviksi ja niistä pitäisi syntyä hyviä kompromisseja.
En antanut ajatusteni pysähtyä puheenjohtajuuteen sen enempää, vaan palasin arkipäivän ongelmiin ja lähdin surffailemaan Vasemmistoliiton nettisivuille. Sinne oli tullut puolueohjelmaluonnos, jonka totesin muuten hyväksi, mutta olisin kaivannut sinne enemmän tekstiä hyvän vanhuuden turvaamiseksi. Ohjelma on aika pitkä kerralla luettavaksi ja omaksuttavaksi mutta pitää se vielä paloitellen lukea ja sisäistää.
Jotenkin ikäihmiset saivat ajatuksissani vallan. Kaiketi siksi, että edellispäivänä olin 85-vuotiaan isäni luona taas laittamassa kuntoon seuraavan viikon arjessa tarvittavat asiat. Toimenpiteisiin kuuluu kaikki mikä turvaa isän pärjäämisen kotona mahdollisimman pitkään.
Jatkoin nettisivujen tarkastelua ja koska olin ajatuksissani pysähtynyt vanhuksiin, niin lähdin hakemaan poliittisia ohjelmia ja uskoin löytäväni vanhus- ja vammaispoliittisen ohjelman. Löytyi äärettömän hyvä ja monipuolinen lapsipoliittinen ohjelma. Löytyi hyvä turvallisuuspoliittinen ohjelma, sivistyspoliittinen ohjelma ja kirjastopoliittinen ohjelma. Kaikkiin ohjelmiin oli paneuduttu ja käytetty asiantuntemusta. Edelleenkin hain, että missä puhutaan vanhuspoliittisesta asiasta enemmän. En löytänyt. Katsoin vielä naispoliittisen ohjelman ja sieltä löytyi muutama hyvä rivi mummuista ja papoista.
Halusin huutaa pettymykseni ulos. Vasemmistoliiton pitää tehdä oma vanhus- ja vammaispoliittinen ohjelma mitä pikimmiten, ajaahan puolue kuitenkin niiden ihmisten etuja, jotka itse eivät siihen pysty. Mitä konkreettisia toimenpiteitä ja suunnitelmia vanhushuollon suhteen pitää tehdä tästä päivästä vaikkapa vuoteen 2020? 30 vuotta perusterveydenhuollon piirissä työskennelleenä tiedän, mikä hätä ja turvattomuus vanhuksilla ja vammaisilla on. Miten omaishoitajien väsyminen alkaa näkyä ja mikä rikkaus omaishoitaja tänä päivänä on perheelle ja koko yhteiskunnalle. Suurten ikäluokkien vanhetessa palveluiden tarve tulee kasvamaan ja meidän on vastattava siihen tarpeeseen. Yksikään vanhus tai vammainen ei saa joutua heitteille. Jokaisesta pitää huolehtia. Jokainen vanhus on yhtä arvokas, saa hän sitten hoidon kotona tai laitoksessa ja kuuluu hän mihin yhteiskuntaluokkaan tahansa. Samassa yhteydessä pitää puhua myöskin esteettömästä liikkumisesta. Esteettömyys palvelee kaikkia vauvasta vaariin, mutta on erityisen tarpeellinen vanhuksille ja vammaisille.
Hoitajien tarve vanhushuollossa tulee kasvamaan enemmän kuin muissa sairaanhoidon aloilla. Lisääntyvästi pitää kouluttaa vanhustyöhön suuntautuvia hoitajia. Nyt on jo kiire.. Samalla hoitoalaa pitää saada houkuttelevammaksi paremman palkkauksen myötä.
Tulemme olemaan erittäin suurten kysymysten edessä vanhus- ja vammaispalveluiden suhteen. Tästä tärkeästä asiasta riittäisi kirjoitettavaa ja keskusteltavaa kahden päivän seminaarin verran, mutta kiteytin muutamaan riviin oman huoleni vanhus- ja vammaispalveluiden tulevaisuuden tarpeista.
Samalla toivon hartaasti, että Vasemmistoliitossa käynnistetään vanhus- ja vammaispoliittisen ohjelman teko jo vuonna 2006.
Mervi Veijola
nokialainen sairaanhoitaja
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen
|